Suomessa on pitkä rantaviiva ja vaikka Itämeri onkin hieman poikkeuksellinen mereksi, on siellä todella monipuolinen kalastuksen historia, erityisesti rannikoilla. Monissa Suomen rannikkokaupungeissa on toimittu paitsi kalastuksen parissa, myös käyty kauppaa, sillä moni tunnettu kalastusreitti on sijainnut muun muassa kauppareittien varrella. Kauppaa on käyty sekä kalasta että muista hyödykkeistä.
Idästä länteen
Suomen rannikko ulottuu Venäjän rajaseudulta Suomenlahtea seuraten kohti merenkurkkua. Rannikon alueelle mahtuu runsaasti eri kaupunkeja ja kyliä ja erityisesti Saaristomeren alue sisältää rikkaan historian kalastuksen osalta. Itäisiä rannikkokaupunkeja ovat muun muassa Kotka ja Hamina, joilla on ollut merkittävä osa myös rajojen välisessä kaupankäynnissä. Alueet ovat joutuneet myös usein rajaselkkauksissa tuhotöiden kohteeksi, esimerkiksi Ruotsin armeija poltti Haminan vuonna 1742. Kotkassa sijaitsee myös Suomenlahteen laskeva Langinkoski, joka oli erityisesti keskiajalla tunnettu lohistaan.
Rannikkoa pitkin siirryttäessä myös Porvoo on ollut merkittävä kauppapaikka ja siellä kalastus on ollut tärkeä elinkeino, josta kertovat edelleen alueen kalastajakylät ja merkit ikivanhasta asutuksesta jo rautakaudelta. Porvoo on joutunut myös historiallisten selkkausten keskiöön, ja merirosvot muun muassa polttivat kaupungin 1500-luvun alussa. Sieltä on myös pakkosiirretty porvariväestöä Helsinkiin 1550-luvulla kuninkaan määräyksestä.
Suomen pääkaupunki Helsinki vilkastuikin näiden toimien johdosta, ja aiemmin vähäinen asutus moninkertaistui vähän kerrallaan, mutta varsinaisen pääkaupungin ja asutuskeskuksen aseman Helsinki saavutti vasta paljon myöhemmin. Kuitenkin Suomenlinnan rakennus lisäsi väestöä 1700-luvulla.
Lännessä kalastuksen keskus
Varsinaiset kalastuskaupungit sijoittuvat länteen, Turun seudulle ja esimerkiksi Kustavissa tärkein elinkeino oli vuosisatojen ajan merenkulku ja kalastus, joka jatkui 1900-luvulle asti. Vielä 1920-luvulla esimerkiksi lähes jokaisen kustavilaisen elinkeino oli jollain tavalla sidottuna mereen, erityisesti kalastukseen ja alueella on tähän pitkät perinteet.
Saaristomeren kauppareitit ovatkin olleet vilkkaita erityisesti kaupankäynnin osalta ja alueella on edelleen runsaasti ruotsinkielistä asutusta. Esimerkiksi Paraisilla ruotsinkieliset olivat enemmistö 1300-luvulta lähtien, mikä oli eduksi kaupankäynnissä. Paraisissa sijaitsee myös Suomen ainoa kalatalous- ja ympäristöinstituutti, eli kalastukseen keskittynyt ammattikoulu.
Vaikka kalastus on ollut tärkeä elinkeino monessa eri rannikkokunnassa, on sen vaikutus historiallisesti todettavissa erityisesti länsirannikolla, jossa näkyy varsinkin ruotsalaisten vaikutus ja merenkulun tärkeys elinkeinona.