Luonto ja kalastus

Keisarillisen kalastusmajan luonto

Sivuhaara puusillalta eteläänKalastusmajan ympäristö julistettiin vuonna 1960 luonnonsuojelualueeksi, joka on kooltaan nykyisin 28 hehtaaria. Alueella on muun muassa monilajinen puulajipuisto sekä kävelypolkuja ja -siltoja. Luonnonsuojelualueelle on vapaa pääsy ja se on suosittu ulkoilualue.

Kalastusmaja lähiympäristöineen muodostuu pienistä saarista keskellä Kymijokea. Kymijoen Langinkoskenhaaran suulla on luonnonsatama.

Muista luonnonsuojelualueella liikkuessa

  • Luonnonsuojelualueella ei ole jätteiden keräystä. Jokainen huolehtii omien roskien pois kuljettamisesta.
  • Luonnonsuojelualueella ei saa ajaa moottoriajoneuvoilla.
  • Avotulen teko, leiriytyminen, kaivaminen ja kasvien poimiminen on kielletty.

Lisätieoja Langinkosken luonnonsuojelualueesta ja yleisiä ohjeita luonnonsuojelualueilla liikkumisesta löytyy Metsähallituksen sivuilta.

Kalastamaan Langinkoskelle?

Jo keisari kuuli Langinkosken kutsun, ja näin tekevät myös monet nykypäivän kalastajat. Langinkoskea sanotaan Kymijoen ja mahdollisesti koko eteläisen Suomen parhaaksi meritaimenkoskeksi. Langinkoskella on sallittua ainoastaan perinteisellä perholla tapahtuva virkistyskalastus.

Kalastusta ovat aikojen saatossa Langinkoskella harjoittaneet esimerkiksi Valamon luostarin munkit. Tähän mennessä suurimman lohen Langinkoskesta on saanut kalastaja Aukusti Hintikka syyskuussa 1896. Lohi painoi 35,6 kiloa. Kalan mittojen mukainen kopio on nähtävillä kalastusmajamuseossa.

Lisätietoja kalastusluvista ja kalastuksesta Langinkoskella löytyy Lohikeskus Kotkan sivuilta. Kalastuslupia ei ole saatavana museolta.